Kuinka usein salaojat tulisi huoltaa? Entä kenellä on viime kädessä salaojien kunnossapitovastuu? Tämän artikkelin tarkoituksena on kertoa salaojahuoltojen suosituksista ja ohjeistuksista sekä tarkastella annettuja ohjeita esimerkkien avulla.
Suositukset
Sisäilmayhdistyksen suositusten mukaan rakennuksen salaojajärjestelmä tulisi huoltaa kymmenen vuoden välein ja KH-kortin mukaan jopa kahden vuoden välein. KH-kortisto on Rakennustiedon julkaisema kokoelma tietokortteja kiinteistöjen turvallisina ja terveellisinä pitämiseen. Tietokorteissa on kiinteistönpidon ohjeita, säännöksiä ja tarviketietoa.
KH-kortiston toimitustyötä valvoo Rakennustietosäätiö RTS, jonka historiaan on yhdistetty suuria nimiä kuten Alvar Aalto ja Risto Ryti, joka presidenttinä ollessaan hyväksyi ensimmäisiä säännöksiä. KH-kortiston tavoitteena on ollut yhdistää hyvän kiinteistönhoidon tapoja ja menetelmiä.
Ohjeet avuksi
Yksityiskohtaistenkin suositusten laatiminen on hyvä asia, eikä niiden kirjaimellisessakaan noudattamisessa sinänsä ole mitään moitittavaa. Ohjeiden ja sääntöjen laatimisella onkin usein tavoitteena ohjata ihmisten ja yhteiskunnan toimintaa. Ohjeita ja suosituksia laadittaessa ei lähtökohtaisesti oletetakaan, että kaikki niitä noudattaisivat, mutta kehykset hyville toimintatavoille on näin luotu.
Kunnossapidon vastuu
Kiinteistön kunnossapitovastuu on viime kädessä aina kiinteistön omistajalla. Kiinteistön omistaja voi valtuuttaa jonkun muun vastaamaan kiinteistön kunnossapidosta. Esimerkiksi isännöitsijän tai huoltoyhtiön. Kiinteistöissä on nykyään lisääntyvässä määrin käytössä pitkän tähtäimen huoltosuunnitelma PTS.
PTS:n käytön vaikutukset näkyvät ja tuntuvat myös kiinteistöhuoltopalveluita tarjoavissa yrityksissä, ja hyvä niin. PTS:aa käyttävät myös monet ammattilaiset ja asiantuntijat, jotka ovat palkattuja ajamaan kiinteistön asioita kiinteistön omistajan eduksi, esimerkkinä isännöitsijät.
Salaojahuolto
Tämän artikkelin tarkoituksena ei ole kyseenalaistaa annettuja suosituksia yleisesti, vaan tarkastella asiaa salaojien tasolla. Salaojien huoltotoimenpiteiksi mielletään usein salaojien huuhtelu ja kuvaus. Sisäilmayhdistys suosittelee kiinteistöille salaojahuoltoa 10 vuoden välein. Oikein tehtynä säännöllisestä salaojien huuhtelusta ja kuvauksesta ei ole osoitettu olevan mitään haittaa salaojille.
Säännöllisesti toteutetusta salaojahuollosta kahden, tai edes 10 vuoden välein, ei myöskään ole osoitettu olevan varsinaista hyötyä teknisesti ja taloudellisesti mitattuna. Suomessa on kuitenkin paljon kiinteistöjä, joissa salaojien huuhtelu tehdään säännöllisesti, ohjeiden mukaisesti.
Salaojien huuhtelu ja kuvaus — kustannukset
Puolet suomalaisista asuu pientaloissa, joten otamme esimerkiksi pientalokiinteistön. Omakotitalon salaojien huuhtelu ja kuvaus maksaa keskimäärin 750€. Neljän rakennuksen ja 20 huoneiston rivitaloyhtiön salaojien huuhtelu ja kuvaus taas keskimäärin 2500€. Kyseinen kustannus ei kuulosta kovin suurelta summalta, kun se jaetaan kymmenelle vuodelle. Varakkaassa yhtiössä kustannus on lähes mitätön.
Kahden vuoden välein suoritettuna huoltokustannukset ovatkin jo viisin kertaiset verrattuna 10 vuoden välein suoritettavaan salaojien huuhteluun ja kuvaukseen. Eli noin 375€ omakotitalossa, ja 1250€ rivitaloyhtiössä per vuosi.
Kannattaako salaojien huuhtelu tehdä ennen kuvausta?
Ammattilaistenkin suusta kuulee, ja kuten annetut ohjeet ja suositukset osoittavat, salaojissa on aina ja lähtökohtaisesti jotain huoltotarvetta. Salaojien huuhtelu ja kuvaus suoritetaan monesti vielä siten, että ensin huuhdellaan ja sitten kuvataan puhtaat putket. Tämä on loogista ja kustannustehokasta.
Näin tehtynä toimenpiteessä säästyy aikaa ja vaivaa, kun ei tarvitse kuvata sekä ennen että jälkeen salaojien huuhtelun. Jotain jäi kuitenkin taas huomioimatta. Jos salaojien huuhtelu tehdään aina ennen kuvausta, ei saada koskaan varmuutta siitä, oliko salaojissa oikeasti huuhtelutarvetta. No, onko sillä mitään merkitystä? Ei kai, jos sillä ei ole mitään väliä.
Salaojien huuhtelun kustannus tällaisessa toimenpiteessä on yleensä puolet kokonaiskustannuksista. Tarkkoja lukuja on vaikea arvioida, mutta jos 75%:ssa rakennuksista salaojissa ei ole mitään huuhtelutarvetta, niin miksi salaojat pitää huuhdella? Varmuuden vuoksiko?
Voihan auton renkaistakin tarkistaa ilmanpaineet, mutta ei sinne varmuuden vuoksi lisätä ilmaa. Eikä ainakaan ennen ilmanpaineiden mittausta. Voisihan ne renkaat vaihtaakin — varmuuden vuoksi!
Salaojat tukossa
Salaojiin voi kertyä lietettä, hiekkaa tai multaa, riippuen virtauksista ja ympäröivästä maaperästä. Joskus hiekkaa on voinut joutua salaojaan jo salaojan asennusvaiheessa. Hiekka salaojassa ei aina ole haitallista, jos sitä on vain vähäisessä määrin.
Toimintalogiikassa, jossa ensin huuhdellaan ja sitten kuvataan on se ongelma, ettei mahdollisia kertymiä päästä havainnoimaan, kun ne on huuhdeltu pois. Jos salaojaan jostain syystä kertyy lietettä, hiekkaa tai multaa, olisi tärkeää saada selville mistä se tulee, jotta huolto- ja korjaustoimenpiteet voidaan kohdistaa oikeisiin paikkoihin.
Oikein asennetuna salaojaan ei pitäisi kertyä lietteitä.
KUUKAUDEN VINKKI: TUTKITAAN ENNEN KUIN HUTKITAAN!