Viemärin pääasiallinen tehtävä on johtaa vedet pois kiinteistöltä. Jätevesiviemäri on nimensä mukaisesti osittain myös osa kiinteistön jätehuoltoa. Sinne ei kuitenkaan saa laittaa kiinteitä jätteitä eikä sellaisia nestemäisiä jätteitä, jotka eivät sinne kuulu. Vesilaitosten nettisivuilla on hyviä oppaita viemärin oikeanlaiseen käyttöön. Periaatteessa jätevesiviemäriin kuuluvat vain normaalista elämisestä syntyvät jätevedet, kuten pesuvedet, wc:stä tulevat ja ruuanlaitosta syntyvät vedet. Sinne ei saa kaataa rasvoja, öljyjä, kemikaaleja eikä nestemäisiä tai nestepitoisia ruokia tai on pian edessä viemärin avaus.
Sadevesiviemäri on jätevesiviemäristä erillinen osa kiinteistöjen viemärijärjestelmää ja toimii osana kiinteistön kuivanapitoa. Se johtaa vettä pois rakenteiden läheisyydestä. Puuttuva, puutteellinen tai toimimaton sadevesijärjestelmä aiheuttaa suurimman osan rakennusten ulkopuolisesta kosteudesta johtuvista vaurioista. Siksi viemärien ja sadevesijärjestelmien kuntokartoitus ja avaus on tärkeää. Sadevesiä ei saa johtaa salaojiin.
Viemärin käyttö
Nykyaikainen viemärijärjestelmä käsittää putkistojen lisäksi erilaisia erottimia, joiden tarkoitus on erottaa viemäriin kaadetuista nesteistä niiden sisältämiä kiintoaineksia ja esimerkiksi öljyjä, sekä ehkäistä viemärin tukkeutumista ja viemärin avauksen jatkuvaa tarvetta. Viemärijärjestelmään saattaa kuulua myös erilaisia pumppuja, jotka on suunniteltu siirtämään nesteitä. Pumppuihin joutuva kiinteä aines ja esimerkiksi rasva, heikentää pumpun toimintaa ja voi pahimmassa tapauksessa rikkoa pumpun. Erottimiin jäävä aines imetään erottimen huoltamisen ja avauksen yhteydessä pois ja kuljetetaan asianmukaiseen, kullekin jätetyypille erikseen osoitettuun jätteen vastaanottopaikkaan. Erottimia on kaivoissa, vesilukoissa, hajulukoissa sekä pumppaamoissa.
Esimerkiksi sadevesikaivoissa kaivon pohjaosa tulo- ja poistoputken alla toimii hiekan ja roskan erottimena. Pesualtaan hajulukko ja suihkun lattiakaivo toimivat myös erottimena kiintoainekselle. Niiden säännöllinen puhdistaminen ovat osa kiinteistön kunnossapitoa. Niiden puhdistamisesta syntyvät jätteet, kuten hiukset, karvat yms. kuuluvat roska-astiaan.
Kaikki viemäriin kuulumaton aines heikentää viemärin toimivuutta ja voi aiheuttaa isojakin vahinkoja. Loppujen lopuksi kunnalliseen jätevesiverkkoon kaadetut tai laitetut viemäriin kuulumattomat aineet tulevat jäteveden käsittelystä vastaavan tahon ongelmaksi ja viimein meistä jokainen maksaa vääränlaisesta viemärin käytöstä johtuneita kustannuksia jätevesimaksuna tai viemärivahinkojen korjauskustannuksina.
Viemärin huolto
Viemäreiden huolto ja kunnossapito kuuluu kiinteistön huolto- ja kunnossapitosuunnitelmaan. Ohjeistuksesta riippuen viemäreiden suositeltu huoltoväli on 15-20 vuotta. Kaivojen, pumppaamoiden ja erottimien huoltoväli määrittyy käytön mukaan. Pumppaamoissa huoltoväli on 2-5 vuotta, sadevesikaivoissa 1-5 vuotta ja rännikaivoissa, hajulukoissa ja lattiakaivoissa 6-12 kuukautta.
Viemärin toimintahäiriöt aiheuttavat epävarmuutta ja pahimmillaan jopa kalliita vesivahinkoja, kun viemärin huoltoa ja kunnollista viemärin avausta on pitkitetty. Viemärivahinko on vesivahingoista inhottavin viemärin sisältämän jätteen takia. Puhdas vesi voi vielä olla helppo kuivata rakenteista, mutta jätteitä sisältävästä viemärivedestä jätteet pääsevät imeytymään rakenteisiin aiheuttaen vaikeasti poistettavia hajuhaittoja.
Huollettuna ja oikein käytettynä viemärit kestävät helposti niille määritetyn elinkaaren loppuun saakka. Yleisesti on pidetty, että viemärijärjestelmän elinkaari olisi noin 50 vuotta. Viemärin toimintaa ylläpidetään puhdistamalla viemäri säännöllisesti ja tarkkailemalla sen toimintaa koko elinkaaren ajan. Viemärit on syytä kuvata 2-3 kertaa elinkaaren aikana, jotta toiminnallisuudesta voidaan varmistua ja korjaustarvetta ennakoida. Myös usein avausta tarvitseva viemäri voi kieliä ongelmista.
Kuukauden vinkki: Käytä viemäriä oikein, pidä siitä huolta!