Taloyhtiöiden hallinnossa ei useinkaan ole riittävää teknistä osaamista ja isännöitsijä sekä hallitus tilaavat tarkastuksia ja lausuntoja eri rakenteista ja järjestelmistä kiinteistötekniikan ammattilaisilta.
Liiketoimintayrityksissäkin vastuunsa ja rajallisen ymmärryksensä tunteva hallitus käyttää asiantuntijoita ja konsultteja eri tilanteissa. Näin on järkevä toimia myös taloyhtiöissä.
Taloyhtiöissä kyse on ihmisten kodeista ja omaisuudesta. Silloin päätöksenteko ja eri tilanteiden tulkinnat tehdään herkästi tunnetilojen vallassa. Se on ymmärrettävää ja inhimillistä, mutta johtaa usein eriäviin näkemyksiin siitä, mitä kullakin hetkellä olisi yhteisen hyvän mukaisesti parasta tehdä.
Ammattilaisten raportteja käytetään välillä kiistakapulana, kun niitä pitäisi käyttää hyvän kiinteistönpidon mukaisten kunnossapitotoimien tukena. Tehdään omia tulkintoja ja tarvittaessa tulkinnoille haetaan tukea omista verkostoista. Yhteydenottoja erimielisyyksistä tulkinnoissa tulee myös raporttien laatijoille. Pahimmassa tapauksessa yhteydenottoja tulee samasta asiasta kiistan eri osapuolilta.
Suoraan sanoen ammattilaisina ja konsultteina emme ota emmekä halua ottaa kantaa raportin tulkinnasta syntyneisiin erimielisyyksiin taloyhtiöissä. Ilmiö on tunnettu, mutta raporttiemme loppulauseet pitäisi olla ja on rakennettu siten, että vastuu korjauksista ja niiden tekemättä jättämisestä on aina kiinteistön omistajalla. Mikäli raportin laatija tai toimeksi saanut yritys ei tee korjaussuunnittelua, silloin ei myöskään oteta kantaa korjausmenetelmiin riittävän ammattitaidon ja pätevyyksien puuttuessa.
Erimielisyyksiä syntyy raporttien suosituksista, siinä viitatuista yleisistä kiinteistönpitoa ja rakentamista koskevista ohjeista ja määräyksistä ja niiden tulkinnoista.
